Amusta Pate oli Taijan kanssa tokokokeessa GR:n mestaruustokossa, joka siis oli samalla kentällä kuin tuo erkkari, johon itse olin menossa junnuihin.  Koe sujui helteisestä säästä huolimatta yli odotusten, ja tuloksena olikin 186 pistettä, ALO1, KP ja alokasluokan 3. sija. Hienoa Pate! Ja valtavat onnittelut myös Hannalle ja Dumlelle alokasluokan voitosta 193:lla pisteellä, sekä TK1:stä!!

Tokokokeen jälkeen alkoikin junnukisan odottelu, mihin Taija oli -pienen kinastelun jälkeen:D- suostunut minun ja Paten kanssa jäämään. Ennen kehää Pate vaikutti melko pirteältä ja teki innoissaan temppuja kanssani. Itse kisa kuitenkin meni meidän osaltamme suoraansanoen aivan penkin alle, jopa omassa mittakaavassani. Kuumuus oli nimittäin verottanut (varjoisasta odottelupaikasta ja märästä pyyhkeestä huolimatta) sen verran, että Paten keskittymiskyky oli nollassa, eikä koko homma kiinnostanut sitä kovinkaan paljon verrattuna vieressä seisoviin koiriin ja nurmikentän mielenkiintoisiin hajuihin. Alussa Pate seisoi nätisti, mutta yksittäisarvostelussa se oli niin muissa maailmoissa ja kärsimätön, etten viitsinyt asetella vaan seisotin vapaasti. Tuomari pyysi meitä tekemään edestakaisin ja juoksemaan kehän ympäri, mitkä kyllä sujuivat ihan ok, joskin Pate juoksi normaalia laiskemmin. En jäänyt kertaakaan tuomarin ja koiran väliin, mutta se taisikin olla ainut asia mihin olin tänään tyytyväinen.

Noh, näin tällä kertaa..:D Onhan se toki täysin ymmärrettävää, ettei Pate jaksanut pitkän päivän jälkeen ja kuumissaan esiintyä, eikä tämä suinkaan ole ensimmäinen kerta kun helle saa Paten laiskistumaan..:) Seuraavaksi kisaankin junnuissa Paten kanssa varmaankin vasta heinäkuussa.  

Aikaisin lauantaiaamuna lähdimme Paten ja Taijan kanssa ensin junalla Pieksämäelle, josta matka jatkui toisella junalla kohti Jyväskylää Suvin (Paten veljen Leevin omistaja) liittyttyä seuraamme. Jyväskylässä meitä oli vastassa kaverini Alina, jonka Vima-kultsun kanssa minun oli määrä kisata junnuissa.  

Alkupäivä näyttelyissä kului lähinnä uutta junnujen numeroalappua metsästäessä infopisteestä (todistin nimittäin jälleen huolellisuuteni unohdettuani alkuperäisen kotiin:D) ja Paten näyttelynumeroa ja muita papereita etsiessä (ne onneksi löytyivät Vilman häkin luota).: Kun olin vähän aikaa kultsuja katsellut olikin aika mennä harjoittelemaan Vilman kanssa, joka juoksi todella reippaaseen tahtiin, seisoi hyvin, ja oli muutenkin melko yksinkertainen esitettävä, kuten Alina olikin tainnut etukäteen sanoa.

Ennen juniorhandlerin alkua Pate ehtikin jo käydä Taijan kanssa kehässä, josta oli hienosti tuomisina jälleen kerran erinomainen.:) Kilpailuluokassa Pate ei kuitenkaan yltänyt sijoituksille asti.

Kun junnut viimein alkoivat menivät ensin kaikki vanhemmissa kilpailevat kehään seisottamaan koiriaan, jonka jälkeen kaikki jaettiin ryhmiin. Minä ja Vilma taisimme olla neljännessä ryhmässä. Yksittäis arvostelu meni mielestäni hyvin, ja meitä pyydettiin tekemään kolmio ja senjälkeen edestakaisin. Kolmio sujui hyvin, ja jälleen Vilma juoksi kanssani reipaasti ja esiintyi muutenkin iloisesti. Kuitenkin kolmion tehtyämme tuomari kiitti -tämä ei kai halunnutkaan nähdä enempää:>- ja osoitti kädellään meitä menemään takaisin kehän laidalle, eli edestakaisin jäikin tekemättä. Itse olin kuitenkin tyytyväinen suoritukseen.:) Lopuksi kaikki menivät (todella ahtaaseen) kehään seisottamaan koiriaan, ja tuomari alkoi poimia haluamansa joukon kilapilijoita jatkoon. Me emme kuitenkaan tähän joukkoon kuuluneet, vaan kisa oli meidän osaltamme ohi. Valtavat kiitokset Alinalle Vilman lainaamisesta junnuihin ja vinkeistä tämän esittämiseen! Toivottavasti saan kisata toistekin Vilman kanssa. ;)) Plus tietysti suuuret onnittelut hienosta nuorempien 2. sijasta!

Mentyämme Alinan kanssa kultsukehälle saimme tietää Hannan koiran Dumlen saaneen sertin, siispä hirmuisesti onnea, Hanna ja Dumle! Loppupäivä sujuikin mukavasti kultaisia katsellessa, jonka jälkeen suunnistimme Taijan ja Suvin kanssa (sekä tietysti Paten) Jyväskylän juna-asemalla Heseen ;), ja sieltä saatuamme vatsamme täyteen samaa reittiä kohti kotia. Pieksämäen Suvin Leeville ostama possu-pehmolelu taisi pelästyttää yllättävällä röhkäisyllään meidän lisäksemme pari muutakin ihmistä, mm. Aira Samulinin ja Jorma Uotisen.;) Kiitos mukavasta näyttelyseurasta kaikille, ja Suville tietysti myös matkaseurasta!

Viime aikoina onkin jäänyt hiukan vähemmälle tämä sivujen päivittely ja kuulumisten kirjoittaminen tänne blogiin. Kirjoitan tähän nyt kuitenkin lyhyesti viimeaikaisista näyttelyistä. Kuvia laittelen myöhemmin lisää.

Pääsiäissunnuntaina oli vuorossa minulle vuoden ensimmäinen virallinen junnukisa. Patea ei tällä kertaa oltu ilmoitettu rotukehään, eikä siskoni Taijakaan näin ollen tullut mukaan. Pääsin lappeenrantaan Piia Saarisen kyydillä, suuret kiitokset siis Piialle kyydistä!

Alkupäivä lappeenrannassa sujui erittäin viileissä merkeissä (näyttely pidettiin jäähallissa) junnujen alkua odotellessa. Tietysti kävin myös välillä kultsu- ja flattikehiä vilkuilemassa, ne kun olivat vierekkäin. Hiukan ennen junnujen alkua sain tietää että kisaisin Mariannen Laku-flatin kanssa, joka vaikuttikin erittäin iloiselta ja innokkaalta koiralta, jolta ei vauhtia puuttunut.;) Kehässä kaikki sujuikin mielestäni oikein hyvin, tosin hampaiden näyttäminen olisi voinut mennä omalta osaltani paremmin. Erityisen tyytyväinen olin tällä kertaa liikkeisin, jotka suoritimme reippaaseen tahtiin. Jatkoon emme kuitenkaan päässeet. Kiitos Mariannelle Lakun lainaamisesta junnukehään sekä Sennille kyydistä takaisin Kuusankoskelle(:

 

Lauantai 29. päivänä jälleen vuorossa mätsärijunnuilua Myyn kanssa. Teimme mielestäni onnistuneen suorituksen ja yhteistyö minun ja koiran välillä pelasi. Koirien seisottamisen, parin kehän ympärijuostun kierroksen ja jälleen hetken seisomisen jälkeen meidät ilmoitettiinkin voittajiksi kolmesta osallistujasta!:))

 

 

 

Olin tänään Heidin ja Myy-flatin (Flat Power Spiders Web) kanssa mätsärissä, ja osallistuin Myyn kanssa junnuihin treenatakseni virallisia kisoja varten. Myy oli kyllä ihana ja iloinen esitettävä, ja seisominenkin siltä sujui erittäin hyvin. Niimpä tuomari valitsikin meidät yhdeksästä osallistujasta ensin neljän sijoitettavan joukkoon ja lopulta koko kisan voittajiksi!

(kuva (c) Heidi G.)

Heidi meni itse Myyn kanssa isoihin koiriin, ja tuloksena oli punainen nauha ja viides sija, he siis olivat ensimmäisiä, jotka eivät sijoittuneet.

Kiitokset Heidille seurasta ja vielä tätäkin kautta Myyn lainaamisessta junnuihin!:) 

 

Sunnuntaina matkasimme junalla kohti Lappeenrannan näyttelyä, joka oli siis Taijan ja  Paten viimeviikoisen tokokokeen tavoin citymarketin parkkihallissa. Kotiin tosin tultiin tällä kertaa parempien tulosten kera. Tuomarina toimi Larry Roberts Iso Britanniasta.

Paten kehän alettua hiukan ennen kello yhtä, esitti Taija Paten alussa. Yksittäisarvostelussa Pate kuitenkin pääsi kehään Hannan kanssa. Kaikki sujui paremmin kuin hyvin, ja  he tulivatkin kehästä mukanaan vaaleanpunainen nauha.:) Viimeisimmästä erinomaisesta olikin jo kulunut aikaa, lähestulkoon vuosi. Kilpailuluokassa Paten esitti jälleen Taija, kun Hannalla oli esitettävänään eräs toinen koira. Ilo oli jälleen suuri, kun Pate poimittiin ensin sijoitettavien koirien joukkoon, ja lopulta osoitettiin koko luokan voittajaksi.

        

Kun parasuros-kehä sitten vihdoin ja viimein alkoi, katseli tuomari monesti Paten suuntaan, ja lopulta hämmästyneet Pate ja Taija löysivätkin itsensä kolmannelta sijalta. Päivän tuloksena oli siis AVO ERI-1 PU-3, mikä on erittäin hieno avaus Paten näyttelyvuodelle! Todella ylpeitä olemme Patesta, joka käyttäytyi oikein mallikelpoisesti kehässä alusta loppuun asti.

Tälläinen oli Paten arvostelu: 

" Compact, well balanced, mid-gold dog. Excellent masculine head and expression. Very good front and hind angulations. Well boned. Moved very well with enthusiasm."

Kotiin päästiin lähtemään suunniteltua myöhemmällä junalla, mutta se ei meitä tietenkään tässä tilanteessa haitannut. Emme nimittäin olisi arvanneet Paten pääsevän pu-kehään asti. Sitäpaitsi kävellessämme kohti juna-asemaa haimme ruuat mäkkäristä syötäväksi juna-asemalla, joka lyhensi huomattavasti kahden tunnin mittaista junan odottelua.

Kiitos kaikille mukavasta näyttelypäivästä!